VIENTIYRITYKSIEN SUOSITUKSET SUOMELLE: SUUNTA ON OIKEA, PERUSASIAT RATKAISEVIA INVESTOINTIPÄÄTÖKSISSÄ

Vientiteollisuuden raporttiin osallistuneiden yritysten edustajia Risto E. J. Penttilän (Nordic West Office) haastateltavina toimitusjohtajien paneelissa. Oik. Hille Korhonen, Nokian renkaat, Jaakko Eskola, Wärtsilä, Ilkka Hämälä, Metsä Group.

Vientiteollisuuden raporttiin osallistuneiden yritysten edustajia Risto E. J. Penttilän (Nordic West Office) haastateltavina toimitusjohtajien paneelissa. Oik. Hille Korhonen, Nokian renkaat, Jaakko Eskola, Wärtsilä, Ilkka Hämälä, Metsä Group.

Nordic West Office teki suomalaisen vientiteollisuuden – Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuuden toimeksiannosta selvityksen yritysjohtajien näkemyksistä Suomesta teollisuuden toimintaympäristönä. Selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä.

Suomalaiset vientiyritysten johtajat pitävät kysymystä Suomen vetovoimaisuudesta teollisuuden toiminta- ja investointiympäristönä ensiarvoisen tärkeänä. Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, investoinnit suuntautuvat Suomen ulkopuolelle.  Innovaatiotoimintaan tarvitaan lisäpanostuksia, jotka tulee suunnata yritysvetoisiin TKI-hankkeisiin. Yliopistojen huippututkimuksen tasoa on nostettava.

Valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon

Vientiyritysten johtajat ovat yksimielisiä siitä, että valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon. Yritysten näkökulmasta on tärkeintä, että valtio takaa niille ennustettavan, vakaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Suomi ei saa jäädä jälkeen keskeisistä verrokkimaista verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa.

Yritysjohtajien mukaan "innovatiivisen ekosysteemin" eli kekseliään verkoston luominen on valtiollisen innovaatiojärjestelmän tärkein tehtävä. Julkisen tuen tasoa yritysten TKI-toimintaan on kasvatettava, ja julkinen rahoitus pitää järjestää niin, että syntyy erikokoisten yritysten ja korkeakoulujen ketteriä ja joustavia verkostoja. Globaalissa kilpailussa mukana olevat suomalaisyritykset painottavat, että innovaatiot ja uusi liiketoiminta syntyvät asiakastarpeista, valtion tehtävä ei ole innovoida eikä valita ”voittajia”.

Nämä tekijät tekevät toimintaympäristöstä paremman

1.     Kilpailukykyinen kustannustaso – pitkäjänteisesti ennustettava, reilu sääntely ja verotus
2.     Kokonaisveroasteen alentamisen jatkaminen − teollisuuden toimintaedellytykset
3.     Työrauhalainsäädännön kehittäminen − poliittinen lakko-oikeus pohjoismaiselle tasolle
4. Julkisen sektorin TKI-panostukset − verrokkimaiden tasolle ja yritysten lähtökohdista
5.     Innovaatioekosysteemien rakentaminen −myös suuret veturiyritykset mukaan
6.     Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö
7.     Koulutusrahoituksen ja osaavan työvoiman riittävyys, työelämän tarpeita vastaava osaaminen
8.     Kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen − verohelpotukset ja tarveharkinnasta luopuminen
9.     Uudistumista ja digitalisaatiota tukeva lainsäädäntö ja byrokratian purku – tärkeät lakihankkeet maaliin
10.  Infrastruktuurin kunto − nykyistä suurempi panostus ylläpitoon

Lataa koko selvitys täältä.

Lisätietoja antaa:

Susanna Aaltonen, johtaja, Kemianteollisuus
Puh: 040 593 4221

Maarit Lindström, pääekonomisti, Metsäteollisuus
Puh: 040 531 8262

Matti Mannonen, johtaja, Teknologiateollisuus
Puh: 040 544 7047

Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office
Puh: 050 366 2395